Lallukan Taiteilijakodin ovat lahjoittaneet Juho ja Maria Lallukka. Helsingin Etu-Töölöön valmistui vuoden 1933 alussa uljas uudisrakennus Apollon kalliolle. Arkkitehti Gösta Juslénin suunnittelema puhdastyylinen funkistalo herätti huomiota jo ulkomuodollaan.

Sen käyttötarkoitus oli määrätty lahjoittajapuolisoiden Juho ja Maria Lallukan vuonna 1908 allekirjoittamassa keskinäisessä testamentissa. Testamentti astui voimaan pidempään eläneen puolison – Marian – kuoltua vuonna 1923.

Testamenttia 1900-luvun alussa laadittaessa sen tekijät tuskin aavistivat maamme tulevaisuuden muovautumista: itsenäisyyttä, vaurastumista ja yhteiskunnan kehitystä, toteutuvaa sosiaaliturvaa. Läheinen kosketus Viipurissa toimiviin taiteilijoihin ja heidän arkipäiväänsä vuosisadan alun Suomessa oli antanut kuvan siitä, että luomiskyvyn ylläpito edellytti vapautumista asunto- ja ruokahuolista.

Testamentin mukaan taiteenharjoittajille oli tarpeen luoda turvapaikka, missä saattoi häiriöttä keskittyä oman taiteenalansa ja lahjojensa kehittämiseen. Se loisi pohjan Suomen taiteen jatkuvalle nousulle.

Taiteilijakoti on edelleen taiteellisen työn ja aherruksen tyyssija. Monet Suomen taidehistorian tärkeimmistä esityksistä, maalauksista, sävelmistä ja veistoksista on harjoiteltu, tehty tai valmistettu Lallukassa.

Talon asunnot jakautuvat seuraavasti:

  • kuvataiteilijat, n. 2600 m², 26 ateljeeta ja asuntoa
  • näyttämötaiteilijat, n. 1000 m², 16 asuntoa
  • säveltaiteilijat, n. 1000 m², 14 asuntoa
  • yhteensä 56 taiteilijoiden huoneistoa
error: Content is protected !!